Suuren, vehreän ja elämää sykkivän metsän siimeksessä, eri laidoilla elivät Pupukuningatar ja Susi. He näyttävät toistensa vastakohdilta, mutta heitä yhdistää erityinen side. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt tästä siteestä – paitsi ehkä Tulitikkuoraakkeli, joka esitteli heidät toisilleen. Pian Pupukuningatar ja Susi tapasivat toisensa metsän kauneimmassa puutarhassa. He pitivät toisistaan ja päättivät jatkaa elämäänsä yhdessä. Illan tullen koitti kuitenkin ongelma: Pupukuningatar söi pupujen ruokaa ja Susi söi susien ruokaa.
He halusivat kovasti nauttia yhteisiä aterioita. Susi päätti rohkeasti kokeilla Pupun ruoan syömistä, sillä pupujen ruoka voisi sopia myös Sudelle, mutta Pupu ei voi syödä susien ruokaa. Pupujen ruoka oli uusi kokemus Sudelle. Jotkin ruoista tuntuivat hänestä toisinaan hieman erikoisilta, mutta suurin osa oli varsin herkullisia, etenkin kun Susi muokkasi niitä mieleisillään mausteilla.
Näin Susi tottui pupujen ruokaan ja huomasi, että se sopi hänelle yhtä hyvin kuin susien ruoka. Pupukuningatar oli kesyttänyt Suden. Pupun ja Suden elämä oli täynnä herkullisia hetkiä, ja he tiesivät, että heidän tarinansa oli vasta alkamassa.
Susi kehui klaanilleen miten hyvää pupunruoka on ja tarjosi sitä maistettavaksi myös kotipuoleensa. Susi piti erityisen paljon Pupun sämpylöistä ja niihin Suden klaanikin heti ihastui.
Suden perhe ja oikeastaan koko susien klaani oli tottunut susien ruokaan, joten jotkin pupujen ruoat olivat heistä hieman kummallista.
Kuten hyvin tiedetään, sudet tarvitsevat paljon proteiinia pysyäkseen kylläisinä. Susi olikin huomannut, että on olemassa runsaasti proteiinia sisältäviä kasvispihvejä. Susi kokeili useita niistä. Herkulliset ravintorikkaat kasvispihvit ja niistä tehdyt hampurilaiset olivat kuitenkin hyvin kalliita. Niinpä Susi alkoi miettiä voisikohan hän itse valmistaa lihansyöjänkin mielestä erinomaisen makoisia kasvispihvejä. Eräänä päivänä hän onnistui siinä, ja lopputuloksena syntyi herkullisia burgereita. Suden mieleen juolahti samalla ajatus edullisesta ja ravitsevammasta pikaruoasta.
Kolme sutta olivat jo pitkään halunneet perustaa perheyrityksen. Eräänä päivänä Susi kertoi veljelleen ja siskolleen burgeri-ideastaan ja valmisti heille maistiaiaset . Pupunruoka oli susisisaruksista haastava ajatus, sillä he eivät tienneet moniko metsän asukkaista olisi valmis syömään sitä. Pupun burgerien maku lopulta hurmasi heidät ja sai vakuuttuneeksi siitä, että kasvisruoka voi maistua lihansyöjillekkin. Näin sudet päätyivät myymään pupunruokaa. Kaikille lajeille sopiva ravitseva ruoka oli susien mielestä oivallinen ajatus, sillä monet yhdessä vietetyt hetket tapahtuvat ruoan äärellä. Lopulta kolme sutta innostuivat kehittämään ajatusta pikaruokaravintolasta, joka valmistaa kaikille metsän asukkaille sopivaa edullista, maukasta ja ravitsevaa ruokaa.
Heidän oli aloitettava ideansa toteuttaminen vakuuttamalla vielä susien ruokaa syövät siskon ja veljen perheet burgerin mausta. Burgeria kehittäessä rakenne ja maku olivat aina suurennuslasin alla tarkkailtavana. Kahdeksan kuukauden aikana he onnistuivat kehittämään näiden kolmen suden mielestä hyvän burgerin, joka maistui myös heidän omille perheilleen. Susien klaani oppi arvostamaan Pupun burgerien herkullisuutta, ja kolme sutta päättivät, että on aika viedä ajatus pidemmälle.
Susien seuraavana haasteena oli vakuuttaa muut metsän asukit siitä, että uusi ruoka sopisi kaikille ja varmistua siitä, että se olisi myös muiden mielestä herkullista, värikästä ja hyvin ravitsevaa. Kolme sutta kaipasivat vielä vahvistusta siitä onko tämä uusi burgeri oikeasti sopiva niin susille kuin pupuille – ja kaikille muillekin.
Niin Sudet päättivät lähteä liikkeelle ja ottaa uuden burgerin mukaansa. He osallistuivat erilaisiin tapahtumiin myyntiteltan kanssa ja keräsivät palautetta asiakkailtaan. Sudet olivat varsin mielissään saamansa palautteen määrästä, sillä sitä he erityisesti olivat toivoneet saavansa ja tarvitsivat edetäkseen suunnitelmissaan. Asiakkaiden positiivinen palaute oli ylivoimaisen enemmistön osalta, ja epävarmuus uuden burgerin suosion suhteen alkoi hälvetä.
Vaikka Sudet miettivät edelleen, miten kaikki voisivat istua saman pöydän ääreen ja nauttia herkullisista aterioista yhdessä, he tiesivät olevansa oikealla tiellä. Tulevaisuus näytti valoisalta, ja kaikilla olisi paikkansa heidän ravintolassaan.
